surettaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
surettaminen (38)
- teonnimi verbistä surettaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | surettaminen | surettamiset |
| genetiivi | surettamisen | surettamisten surettamisien |
| partitiivi | surettamista | surettamisia |
| akkusatiivi | surettaminen; surettamisen |
surettamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | surettamisessa | surettamisissa |
| elatiivi | surettamisesta | surettamisista |
| illatiivi | surettamiseen | surettamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | surettamisella | surettamisilla |
| ablatiivi | surettamiselta | surettamisilta |
| allatiivi | surettamiselle | surettamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | surettamisena (surettamisna) |
surettamisina |
| translatiivi | surettamiseksi | surettamisiksi |
| abessiivi | surettamisetta | surettamisitta |
| instruktiivi | – | surettamisin |
| komitatiivi | – | surettamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | surettamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
surettamis- | |