suotuisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
suotuisuus (40)
- se, että on suotuinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsuo̯t̪ui̯suːs/
- tavutus: suo‧tui‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suotuisuus | suotuisuudet |
| genetiivi | suotuisuuden | suotuisuuksien |
| partitiivi | suotuisuutta | suotuisuuksia |
| akkusatiivi | suotuisuus; suotuisuuden |
suotuisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suotuisuudessa | suotuisuuksissa |
| elatiivi | suotuisuudesta | suotuisuuksista |
| illatiivi | suotuisuuteen | suotuisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suotuisuudella | suotuisuuksilla |
| ablatiivi | suotuisuudelta | suotuisuuksilta |
| allatiivi | suotuisuudelle | suotuisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suotuisuutena | suotuisuuksina |
| translatiivi | suotuisuudeksi | suotuisuuksiksi |
| abessiivi | suotuisuudetta | suotuisuuksitta |
| instruktiivi | – | suotuisuuksin |
| komitatiivi | – | suotuisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | suotuisuude- | |
| vahva vartalo | suotuisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
suotuisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan suotuinen vartalosta suotuis- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on suotuinen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- suotuisuus Kielitoimiston sanakirjassa