suorite

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suorite (48-C)

  1. tuote tai palvelu jonka yritys suorittaa ja saa vastineeksi rahaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈsuo̞rit̪e̞]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suorite suoritteet
genetiivi suoritteen suoritteiden
suoritteitten
partitiivi suoritetta suoritteita
akkusatiivi suorite; suoritteen suoritteet
sisäpaikallissijat
inessiivi suoritteessa suoritteissa
elatiivi suoritteesta suoritteista
illatiivi suoritteeseen suoritteisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suoritteella suoritteilla
ablatiivi suoritteelta suoritteilta
allatiivi suoritteelle suoritteille
muut sijamuodot
essiivi suoritteena suoritteina
translatiivi suoritteeksi suoritteiksi
abessiivi suoritteetta suoritteitta
instruktiivi suorittein
komitatiivi suoritteine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • suorite Kielitoimiston sanakirjassa