suopunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
suopunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä suopua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suopunut | suopuneet |
| genetiivi | suopuneen | suopuneiden suopuneitten |
| partitiivi | suopunutta | suopuneita |
| akkusatiivi | suopunut; suopuneen | suopuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suopuneessa | suopuneissa |
| elatiivi | suopuneesta | suopuneista |
| illatiivi | suopuneeseen | suopuneisiin suopuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suopuneella | suopuneilla |
| ablatiivi | suopuneelta | suopuneilta |
| allatiivi | suopuneelle | suopuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suopuneena | suopuneina |
| translatiivi | suopuneeksi | suopuneiksi |
| abessiivi | suopuneetta | suopuneitta |
| instruktiivi | – | suopunein |
| komitatiivi | – | suopuneine |