suomalais-ugrilainen

Suomi

suomalais-ugrilainen (38) (komparatiivi suomalais-ugrilaisempi, superlatiivi suomalais-ugrilaisin) (taivutus [luo])

(kansatiede) kansatieteellisesti suomensukuinen tai suomensukuisuuteen liittyvä
(kielitiede) kielitieteellisesti suomensukuinen tai suomensukuisuuteen liittyvä, suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan kuuluva.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	suomalais-ugrilainen	suomalais-ugrilaiset
genetiivi	suomalais-ugrilaisen	suomalais-ugrilaisten suomalais-ugrilaisien
partitiivi	suomalais-ugrilaista	suomalais-ugrilaisia
akkusatiivi	suomalais-ugrilainen; suomalais-ugrilaisen	suomalais-ugrilaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	suomalais-ugrilaisessa	suomalais-ugrilaisissa
elatiivi	suomalais-ugrilaisesta	suomalais-ugrilaisista
illatiivi	suomalais-ugrilaiseen	suomalais-ugrilaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	suomalais-ugrilaisella	suomalais-ugrilaisilla
ablatiivi	suomalais-ugrilaiselta	suomalais-ugrilaisilta
allatiivi	suomalais-ugrilaiselle	suomalais-ugrilaisille
muut sijamuodot
essiivi	suomalais-ugrilaisena (suomalais-ugrilaisna)	suomalais-ugrilaisina
translatiivi	suomalais-ugrilaiseksi	suomalais-ugrilaisiksi
abessiivi	suomalais-ugrilaisetta	suomalais-ugrilaisitta
instruktiivi	–	suomalais-ugrilaisin
komitatiivi	–	suomalais-ugrilaisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	suomalais-ugrilaise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	suomalais-ugrilais-

1. kansatieteellisesti suomensukuinen tai suomensukuisuuteen liittyvä