suoli

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suoli (26)

  1. (elimistö) ruoansulatuskanavan osa
    Ihmisen suoli alkaa mahaportista.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suoli suolet
genetiivi suolen suolten
suolien
partitiivi suolta suolia
akkusatiivi suoli; suolen suolet
sisäpaikallissijat
inessiivi suolessa suolissa
elatiivi suolesta suolista
illatiivi suoleen suoliin
ulkopaikallissijat
adessiivi suolella suolilla
ablatiivi suolelta suolilta
allatiivi suolelle suolille
muut sijamuodot
essiivi suolena suolina
translatiivi suoleksi suoliksi
abessiivi suoletta suolitta
instruktiivi suolin
komitatiivi suoline-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Mahdollisesti suomalais-ugrilaiseen kantakieleen omaksuttu indoeurooppalaisen kantakielen (tai sille läheisen kielimuodon) antama lainasana.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ohutsuoli, paksusuoli, peräsuoli, pohjukaissuoli, sigmasuoli, suolenkiertymä, suolenkurouma, suolenmutka, suolenseinämä, suolensisältö, suolentoiminta, suolentukkeuma, suolentuppeuma, suolentähystys, suoliavanne, suolikaasu, suolikasvain, suolilanka, suolilieve, suoliluu, suolineste, suolinukka, suolirauhanen, suolisolmu, suolitukos, suolitulehdus, sykkyräsuoli, tekosuoli, tyhjäsuoli, umpisuoli, vemmelsuoli, viemärisuoli, yhteissuoli

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • suoli Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)