suola

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suola (9)

  1. (kemia) ioniyhdiste, ionisidosten muodostama yhdiste. Ionisidoksinen kiinteä ja kiteinen aine, jossa kationina on usein jokin metalli-ioni, anionina taas epämetalli-ioni tai jokin moniatominen ioni.
  2. ruokasuola, keittosuola, natriumkloridi
  3. (kuvaannollisesti) tärkein osa, nautinnon antava tekijä
    Lapsen rakkaus on elämän suola.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

alkalisuola, aromisuola, hajusuola, hedelmäsuola, hirvensarvensuola, hirvensarvisuola, jodisuola, kalisuola, karvassuola, keittosuola, keittosuolaliuos, kiinnityssuola, kivennäissuola, kivisuola, kromisuola, kultasuola, kuparisuola, kylpysuola, maustesuola, merisuola, metallisuola, mineraalisuola, natriumsuola, pöytäsuola, ravinnesuola, ravintosuola, ruokasuola, sellerisuola, sipulisuola, suola-aavikko, suolahappo, suolaheinä, suolajärvi, suolakaivos, suolakala, suolakeksi, suolakivi, suolakivilaji, suolakurkku, suolaliha, suolaliuos, suolalohi, suolamuikku, suolapala, suolapanos, suolapatsas, suolapitoinen, suolapulssi, suolapähkinä, suolarae, suolaraha, suolasieni, suolasiika, suolasilakka, suolasilli, suolasirotin, suolatasapaino, suolatikku, suolavesi, tiesuola, valkosipulisuola, vuorisuola, yrttisuola

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suola f. (monikko suole)

  1. jalkapohja