sukuloiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sukuloiminen (38)
- teonnimi verbistä sukuloida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sukuloiminen | sukuloimiset |
| genetiivi | sukuloimisen | sukuloimisten sukuloimisien |
| partitiivi | sukuloimista | sukuloimisia |
| akkusatiivi | sukuloiminen; sukuloimisen |
sukuloimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sukuloimisessa | sukuloimisissa |
| elatiivi | sukuloimisesta | sukuloimisista |
| illatiivi | sukuloimiseen | sukuloimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sukuloimisella | sukuloimisilla |
| ablatiivi | sukuloimiselta | sukuloimisilta |
| allatiivi | sukuloimiselle | sukuloimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sukuloimisena (sukuloimisna) |
sukuloimisina |
| translatiivi | sukuloimiseksi | sukuloimisiksi |
| abessiivi | sukuloimisetta | sukuloimisitta |
| instruktiivi | – | sukuloimisin |
| komitatiivi | – | sukuloimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sukuloimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sukuloimis- | |