suistuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
suistuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä suistua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suistuva | suistuvat |
genetiivi | suistuvan | suistuvien (suistuvain) |
partitiivi | suistuvaa | suistuvia |
akkusatiivi | suistuva; suistuvan | suistuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suistuvassa | suistuvissa |
elatiivi | suistuvasta | suistuvista |
illatiivi | suistuvaan | suistuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suistuvalla | suistuvilla |
ablatiivi | suistuvalta | suistuvilta |
allatiivi | suistuvalle | suistuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suistuvana | suistuvina |
translatiivi | suistuvaksi | suistuviksi |
abessiivi | suistuvatta | suistuvitta |
instruktiivi | – | suistuvin |
komitatiivi | – | suistuvine |