suistuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]suistuminen (38)
- teonnimi verbistä suistua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suistuminen | suistumiset |
| genetiivi | suistumisen | suistumisten suistumisien |
| partitiivi | suistumista | suistumisia |
| akkusatiivi | suistuminen; suistumisen |
suistumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suistumisessa | suistumisissa |
| elatiivi | suistumisesta | suistumisista |
| illatiivi | suistumiseen | suistumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suistumisella | suistumisilla |
| ablatiivi | suistumiselta | suistumisilta |
| allatiivi | suistumiselle | suistumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suistumisena (suistumisna) |
suistumisina |
| translatiivi | suistumiseksi | suistumisiksi |
| abessiivi | suistumisetta | suistumisitta |
| instruktiivi | – | suistumisin |
| komitatiivi | – | suistumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suistumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
suistumis- | |