suhtautuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]suhtautuminen (38)
- teonnimi verbistä suhtautua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suhtautuminen | suhtautumiset |
| genetiivi | suhtautumisen | suhtautumisten suhtautumisien |
| partitiivi | suhtautumista | suhtautumisia |
| akkusatiivi | suhtautuminen; suhtautumisen |
suhtautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suhtautumisessa | suhtautumisissa |
| elatiivi | suhtautumisesta | suhtautumisista |
| illatiivi | suhtautumiseen | suhtautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suhtautumisella | suhtautumisilla |
| ablatiivi | suhtautumiselta | suhtautumisilta |
| allatiivi | suhtautumiselle | suhtautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suhtautumisena (suhtautumisna) |
suhtautumisina |
| translatiivi | suhtautumiseksi | suhtautumisiksi |
| abessiivi | suhtautumisetta | suhtautumisitta |
| instruktiivi | – | suhtautumisin |
| komitatiivi | – | suhtautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suhtautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
suhtautumis- | |