suhahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
suhahtaminen (38)
- teonnimi verbistä suhahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suhahtaminen | suhahtamiset |
| genetiivi | suhahtamisen | suhahtamisten suhahtamisien |
| partitiivi | suhahtamista | suhahtamisia |
| akkusatiivi | suhahtaminen; suhahtamisen |
suhahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suhahtamisessa | suhahtamisissa |
| elatiivi | suhahtamisesta | suhahtamisista |
| illatiivi | suhahtamiseen | suhahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suhahtamisella | suhahtamisilla |
| ablatiivi | suhahtamiselta | suhahtamisilta |
| allatiivi | suhahtamiselle | suhahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suhahtamisena (suhahtamisna) |
suhahtamisina |
| translatiivi | suhahtamiseksi | suhahtamisiksi |
| abessiivi | suhahtamisetta | suhahtamisitta |
| instruktiivi | – | suhahtamisin |
| komitatiivi | – | suhahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suhahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
suhahtamis- | |