stressaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
stressaaminen (38)
- teonnimi verbistä stressata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | stressaaminen | stressaamiset |
| genetiivi | stressaamisen | stressaamisten stressaamisien |
| partitiivi | stressaamista | stressaamisia |
| akkusatiivi | stressaaminen; stressaamisen |
stressaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | stressaamisessa | stressaamisissa |
| elatiivi | stressaamisesta | stressaamisista |
| illatiivi | stressaamiseen | stressaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | stressaamisella | stressaamisilla |
| ablatiivi | stressaamiselta | stressaamisilta |
| allatiivi | stressaamiselle | stressaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | stressaamisena (stressaamisna) |
stressaamisina |
| translatiivi | stressaamiseksi | stressaamisiksi |
| abessiivi | stressaamisetta | stressaamisitta |
| instruktiivi | – | stressaamisin |
| komitatiivi | – | stressaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | stressaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
stressaamis- | |