stadion

Katso myös: Stadion

Suomi

Substantiivi

stadion (6), stadioni

1. antiikin kreikkalainen pituusyksikkö, joka oli n. 160–220 m paikkakunnasta riippuen

   Urheilukilpailujen lajina oli stadionin juoksu.

2. (urheilu) urheilukenttä, jota ympäröi kokonaan tai osittain katsomorakennelma, myös stadioni

Ääntäminen

• IPA: [ˈstɑ̝.di.o̞n]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	stadion	stadionit
genetiivi	stadionin	stadionien stadioneiden stadioneitten (stadionein)
partitiivi	stadionia	stadioneita stadioneja
akkusatiivi	stadion; stadionin	stadionit
Sisäpaikallissijat
inessiivi	stadionissa	stadioneissa
elatiivi	stadionista	stadioneista
illatiivi	stadioniin	stadioneihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	stadionilla	stadioneilla
ablatiivi	stadionilta	stadioneilta
allatiivi	stadionille	stadioneille
Muut
essiivi	stadionina	stadioneina
translatiivi	stadioniksi	stadioneiksi
abessiivi	stadionitta	stadioneitta
instruktiivi	–	stadionein
komitatiivi	–	stadioneine- + omistusliite

Etymologia

Vanhan kreikan sanasta στάδιον ’stadion’.

Käännökset

1. mittayksikkö

englanti: stadion espanja: estadio ranska: stade

ruotsi: stadion saksa: Stadion n.

2. urheilu

bulgaria: стадион m. englanti: stadium, indoor arena, sports arena espanja: estadio hollanti: stadion italia: stadio m. kreikka: στάδιο

puola: stadion m. ranska: stade ruotsi: stadion saksa: Stadion n. valkovenäjä: стадыён m. venäjä: стадион m.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• hiihtostadion, olympiastadion

Hollanti

Substantiivi

stadion n. (monikko stadions)

1. (urheilu) stadion

Puola

Substantiivi

stadion m.

1. stadion; stadioni

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui stadion
määräinen	stadionului
monikko	unor stadioane
määräinen	stadioanelor

stadion n. (määräinen: stadionul, monikko: stadioane, määräinen: stadioanele)

1. stadioni

Ruotsi

Substantiivi

stadion

1. (urheilu) stadion
2. stadion (mitta)

Serbia

Substantiivi

stȁdiōn m. (kyrillinen: стадион)

1. stadioni