sporttisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sporttisuus (40)

  1. se, että on sporttinen; urheilullisuus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsport̪ːisuːs/
  • tavutus: sport‧ti‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sporttisuus sporttisuudet
genetiivi sporttisuuden sporttisuuksien
partitiivi sporttisuutta sporttisuuksia
akkusatiivi sporttisuus;
sporttisuuden
sporttisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sporttisuudessa sporttisuuksissa
elatiivi sporttisuudesta sporttisuuksista
illatiivi sporttisuuteen sporttisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sporttisuudella sporttisuuksilla
ablatiivi sporttisuudelta sporttisuuksilta
allatiivi sporttisuudelle sporttisuuksille
muut sijamuodot
essiivi sporttisuutena sporttisuuksina
translatiivi sporttisuudeksi sporttisuuksiksi
abessiivi sporttisuudetta sporttisuuksitta
instruktiivi sporttisuuksin
komitatiivi sporttisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sporttisuude-
vahva vartalo sporttisuute-
konsonantti-
vartalo
sporttisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan sporttinen vartalosta sporttis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]