spekuloiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
spekuloiminen (38)
- teonnimi verbistä spekuloida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | spekuloiminen | spekuloimiset |
| genetiivi | spekuloimisen | spekuloimisten spekuloimisien |
| partitiivi | spekuloimista | spekuloimisia |
| akkusatiivi | spekuloiminen; spekuloimisen |
spekuloimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | spekuloimisessa | spekuloimisissa |
| elatiivi | spekuloimisesta | spekuloimisista |
| illatiivi | spekuloimiseen | spekuloimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | spekuloimisella | spekuloimisilla |
| ablatiivi | spekuloimiselta | spekuloimisilta |
| allatiivi | spekuloimiselle | spekuloimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | spekuloimisena (spekuloimisna) |
spekuloimisina |
| translatiivi | spekuloimiseksi | spekuloimisiksi |
| abessiivi | spekuloimisetta | spekuloimisitta |
| instruktiivi | – | spekuloimisin |
| komitatiivi | – | spekuloimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | spekuloimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
spekuloimis- | |