sovittaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sovittaja (10)
- henkilö, joka sovittaa, tekee kappaleiden sovituksia
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsoʋit̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: so‧vit‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sovittaja | sovittajat |
genetiivi | sovittajan | sovittajien (sovittajain) |
partitiivi | sovittajaa | sovittajia |
akkusatiivi | sovittaja; sovittajan |
sovittajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sovittajassa | sovittajissa |
elatiivi | sovittajasta | sovittajista |
illatiivi | sovittajaan | sovittajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sovittajalla | sovittajilla |
ablatiivi | sovittajalta | sovittajilta |
allatiivi | sovittajalle | sovittajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sovittajana | sovittajina |
translatiivi | sovittajaksi | sovittajiksi |
abessiivi | sovittajatta | sovittajitta |
instruktiivi | – | sovittajin |
komitatiivi | – | sovittajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sovittaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka sovittaa, tekee kappaleiden sovituksia
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sovittaja Kielitoimiston sanakirjassa