Siirry sisältöön

sopuisuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

sopuisuus (40)

  1. se, että on sopuisa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsopui̯suːs/
  • tavutus: so‧pui‧suus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sopuisuus sopuisuudet
genetiivi sopuisuuden sopuisuuksien
partitiivi sopuisuutta sopuisuuksia
akkusatiivi sopuisuus;
sopuisuuden
sopuisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sopuisuudessa sopuisuuksissa
elatiivi sopuisuudesta sopuisuuksista
illatiivi sopuisuuteen sopuisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sopuisuudella sopuisuuksilla
ablatiivi sopuisuudelta sopuisuuksilta
allatiivi sopuisuudelle sopuisuuksille
muut sijamuodot
essiivi sopuisuutena sopuisuuksina
translatiivi sopuisuudeksi sopuisuuksiksi
abessiivi sopuisuudetta sopuisuuksitta
instruktiivi sopuisuuksin
komitatiivi sopuisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sopuisuude-
vahva vartalo sopuisuute-
konsonantti-
vartalo
sopuisuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan sopuisa vartalosta sopuis- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]