soittava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
soittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä soittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soittava | soittavat |
| genetiivi | soittavan | soittavien (soittavain) |
| partitiivi | soittavaa | soittavia |
| akkusatiivi | soittava; soittavan | soittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soittavassa | soittavissa |
| elatiivi | soittavasta | soittavista |
| illatiivi | soittavaan | soittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soittavalla | soittavilla |
| ablatiivi | soittavalta | soittavilta |
| allatiivi | soittavalle | soittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soittavana | soittavina |
| translatiivi | soittavaksi | soittaviksi |
| abessiivi | soittavatta | soittavitta |
| instruktiivi | – | soittavin |
| komitatiivi | – | soittavine |