soinnutteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]soinnutteleminen (38)
- teonnimi verbistä soinnutella
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soinnutteleminen | soinnuttelemiset |
| genetiivi | soinnuttelemisen | soinnuttelemisten soinnuttelemisien |
| partitiivi | soinnuttelemista | soinnuttelemisia |
| akkusatiivi | soinnutteleminen; soinnuttelemisen |
soinnuttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soinnuttelemisessa | soinnuttelemisissa |
| elatiivi | soinnuttelemisesta | soinnuttelemisista |
| illatiivi | soinnuttelemiseen | soinnuttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soinnuttelemisella | soinnuttelemisilla |
| ablatiivi | soinnuttelemiselta | soinnuttelemisilta |
| allatiivi | soinnuttelemiselle | soinnuttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soinnuttelemisena (soinnuttelemisna) |
soinnuttelemisina |
| translatiivi | soinnuttelemiseksi | soinnuttelemisiksi |
| abessiivi | soinnuttelemisetta | soinnuttelemisitta |
| instruktiivi | – | soinnuttelemisin |
| komitatiivi | – | soinnuttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | soinnuttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
soinnuttelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi soinnutella + johdin -minen