skeittaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
skeittaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä skeitata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | skeittaava | skeittaavat |
| genetiivi | skeittaavan | skeittaavien (skeittaavain) |
| partitiivi | skeittaavaa | skeittaavia |
| akkusatiivi | skeittaava; skeittaavan | skeittaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | skeittaavassa | skeittaavissa |
| elatiivi | skeittaavasta | skeittaavista |
| illatiivi | skeittaavaan | skeittaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | skeittaavalla | skeittaavilla |
| ablatiivi | skeittaavalta | skeittaavilta |
| allatiivi | skeittaavalle | skeittaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | skeittaavana | skeittaavina |
| translatiivi | skeittaavaksi | skeittaaviksi |
| abessiivi | skeittaavatta | skeittaavitta |
| instruktiivi | – | skeittaavin |
| komitatiivi | – | skeittaavine |