skeitannut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
skeitannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä skeitata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | skeitannut | skeitanneet |
| genetiivi | skeitanneen | skeitanneiden skeitanneitten |
| partitiivi | skeitannutta | skeitanneita |
| akkusatiivi | skeitannut; skeitanneen | skeitanneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | skeitanneessa | skeitanneissa |
| elatiivi | skeitanneesta | skeitanneista |
| illatiivi | skeitanneeseen | skeitanneisiin skeitanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | skeitanneella | skeitanneilla |
| ablatiivi | skeitanneelta | skeitanneilta |
| allatiivi | skeitanneelle | skeitanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | skeitanneena | skeitanneina |
| translatiivi | skeitanneeksi | skeitanneiksi |
| abessiivi | skeitanneetta | skeitanneitta |
| instruktiivi | – | skeitannein |
| komitatiivi | – | skeitanneine |