siunailu

Suomi

Substantiivi

siunailu (2)

siunaileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈsiu̯nɑi̯lu/
tavutus: siu‧nai‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	siunailu	siunailut
genetiivi	siunailun	siunailujen siunailuiden siunailuitten
partitiivi	siunailua	siunailuita siunailuja
akkusatiivi	siunailu; siunailun	siunailut
sisäpaikallissijat
inessiivi	siunailussa	siunailuissa
elatiivi	siunailusta	siunailuista
illatiivi	siunailuun	siunailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	siunailulla	siunailuilla
ablatiivi	siunailulta	siunailuilta
allatiivi	siunailulle	siunailuille
muut sijamuodot
essiivi	siunailuna	siunailuina
translatiivi	siunailuksi	siunailuiksi
abessiivi	siunailutta	siunailuitta
instruktiivi	–	siunailuin
komitatiivi	–	siunailuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	siunailu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi siunailla (vokaalivartalo siunaile- ) + johdin -u

Käännökset

1. siunaileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

siunailu Kielitoimiston sanakirjassa