siristeleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]siristeleminen (38)
- teonnimi verbistä siristellä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siristeleminen | siristelemiset |
| genetiivi | siristelemisen | siristelemisten siristelemisien |
| partitiivi | siristelemistä | siristelemisiä |
| akkusatiivi | siristeleminen; siristelemisen |
siristelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siristelemisessä | siristelemisissä |
| elatiivi | siristelemisestä | siristelemisistä |
| illatiivi | siristelemiseen | siristelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siristelemisellä | siristelemisillä |
| ablatiivi | siristelemiseltä | siristelemisiltä |
| allatiivi | siristelemiselle | siristelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siristelemisenä (siristelemisnä) |
siristelemisinä |
| translatiivi | siristelemiseksi | siristelemisiksi |
| abessiivi | siristelemisettä | siristelemisittä |
| instruktiivi | – | siristelemisin |
| komitatiivi | – | siristelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | siristelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
siristelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi siristellä + johdin -minen