siristäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
siristäminen (38)
- teonnimi verbistä siristää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siristäminen | siristämiset |
| genetiivi | siristämisen | siristämisten siristämisien |
| partitiivi | siristämistä | siristämisiä |
| akkusatiivi | siristäminen; siristämisen |
siristämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siristämisessä | siristämisissä |
| elatiivi | siristämisestä | siristämisistä |
| illatiivi | siristämiseen | siristämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siristämisellä | siristämisillä |
| ablatiivi | siristämiseltä | siristämisiltä |
| allatiivi | siristämiselle | siristämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siristämisenä (siristämisnä) |
siristämisinä |
| translatiivi | siristämiseksi | siristämisiksi |
| abessiivi | siristämisettä | siristämisittä |
| instruktiivi | – | siristämisin |
| komitatiivi | – | siristämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | siristämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
siristämis- | |