sintrautuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sintrautuminen (38)
- jauhemaisen aineen osasten liittyminen yhteen sulamispisteen alapuolella olevassa lämpötilassa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sintrautuminen | sintrautumiset |
| genetiivi | sintrautumisen | sintrautumisten sintrautumisien |
| partitiivi | sintrautumista | sintrautumisia |
| akkusatiivi | sintrautuminen; sintrautumisen |
sintrautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sintrautumisessa | sintrautumisissa |
| elatiivi | sintrautumisesta | sintrautumisista |
| illatiivi | sintrautumiseen | sintrautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sintrautumisella | sintrautumisilla |
| ablatiivi | sintrautumiselta | sintrautumisilta |
| allatiivi | sintrautumiselle | sintrautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sintrautumisena (sintrautumisna) |
sintrautumisina |
| translatiivi | sintrautumiseksi | sintrautumisiksi |
| abessiivi | sintrautumisetta | sintrautumisitta |
| instruktiivi | – | sintrautumisin |
| komitatiivi | – | sintrautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sintrautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sintrautumis- | |
Etymologia[muokkaa]
- sintrautua-verbistä muodotunut teonnimi
Liittyvät sanat[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sintrautuminen
- (taivutusmuoto) IV-infinitiivi sintrautua-verbistä