sinkoava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sinkoava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä singota
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sinkoava | sinkoavat |
| genetiivi | sinkoavan | sinkoavien (sinkoavain) |
| partitiivi | sinkoavaa | sinkoavia |
| akkusatiivi | sinkoava; sinkoavan |
sinkoavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sinkoavassa | sinkoavissa |
| elatiivi | sinkoavasta | sinkoavista |
| illatiivi | sinkoavaan | sinkoaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sinkoavalla | sinkoavilla |
| ablatiivi | sinkoavalta | sinkoavilta |
| allatiivi | sinkoavalle | sinkoaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sinkoavana | sinkoavina |
| translatiivi | sinkoavaksi | sinkoaviksi |
| abessiivi | sinkoavatta | sinkoavitta |
| instruktiivi | – | sinkoavin |
| komitatiivi | – | sinkoavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |