silvonta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsilʋont̪ɑ/
- tavutus: sil‧von‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | silvonta | silvonnat |
| genetiivi | silvonnan | silvontojen (silvontain) |
| partitiivi | silvontaa | silvontoja |
| akkusatiivi | silvonta; silvonnan |
silvonnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | silvonnassa | silvonnoissa |
| elatiivi | silvonnasta | silvonnoista |
| illatiivi | silvontaan | silvontoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | silvonnalla | silvonnoilla |
| ablatiivi | silvonnalta | silvonnoilta |
| allatiivi | silvonnalle | silvonnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | silvontana | silvontoina |
| translatiivi | silvonnaksi | silvonnoiksi |
| abessiivi | silvonnatta | silvonnoitta |
| instruktiivi | – | silvonnoin |
| komitatiivi | – | silvontoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | silvonna- | |
| vahva vartalo | silvonta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. silpominen
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- silvonta Kielitoimiston sanakirjassa