sikaileminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sikaileminen (38)
- sikailujen toteuttaminen
- Sikailemista ei voi pitää kansallisena piirteenä.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sikaileminen | sikailemiset |
| genetiivi | sikailemisen | sikailemisten sikailemisien |
| partitiivi | sikailemista | sikailemisia |
| akkusatiivi | sikaileminen; sikailemisen |
sikailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sikailemisessa | sikailemisissa |
| elatiivi | sikailemisesta | sikailemisista |
| illatiivi | sikailemiseen | sikailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sikailemisella | sikailemisilla |
| ablatiivi | sikailemiselta | sikailemisilta |
| allatiivi | sikailemiselle | sikailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sikailemisena (sikailemisna) |
sikailemisina |
| translatiivi | sikailemiseksi | sikailemisiksi |
| abessiivi | sikailemisetta | sikailemisitta |
| instruktiivi | – | sikailemisin |
| komitatiivi | – | sikailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sikailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sikailemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- teonnimi verbistä sikailla