sijoittuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sijoittuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sijoittua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sijoittuva | sijoittuvat |
| genetiivi | sijoittuvan | sijoittuvien (sijoittuvain) |
| partitiivi | sijoittuvaa | sijoittuvia |
| akkusatiivi | sijoittuva; sijoittuvan | sijoittuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sijoittuvassa | sijoittuvissa |
| elatiivi | sijoittuvasta | sijoittuvista |
| illatiivi | sijoittuvaan | sijoittuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sijoittuvalla | sijoittuvilla |
| ablatiivi | sijoittuvalta | sijoittuvilta |
| allatiivi | sijoittuvalle | sijoittuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sijoittuvana | sijoittuvina |
| translatiivi | sijoittuvaksi | sijoittuviksi |
| abessiivi | sijoittuvatta | sijoittuvitta |
| instruktiivi | – | sijoittuvin |
| komitatiivi | – | sijoittuvine |