siintäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
siintäminen (38)
- teonnimi verbistä siintää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siintäminen | siintämiset |
| genetiivi | siintämisen | siintämisten siintämisien |
| partitiivi | siintämistä | siintämisiä |
| akkusatiivi | siintäminen; siintämisen |
siintämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siintämisessä | siintämisissä |
| elatiivi | siintämisestä | siintämisistä |
| illatiivi | siintämiseen | siintämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siintämisellä | siintämisillä |
| ablatiivi | siintämiseltä | siintämisiltä |
| allatiivi | siintämiselle | siintämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siintämisenä (siintämisnä) |
siintämisinä |
| translatiivi | siintämiseksi | siintämisiksi |
| abessiivi | siintämisettä | siintämisittä |
| instruktiivi | – | siintämisin |
| komitatiivi | – | siintämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | siintämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
siintämis- | |