sihtaava
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]sihtaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sihdata
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sihtaava | sihtaavat |
| genetiivi | sihtaavan | sihtaavien (sihtaavain) |
| partitiivi | sihtaavaa | sihtaavia |
| akkusatiivi | sihtaava; sihtaavan |
sihtaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sihtaavassa | sihtaavissa |
| elatiivi | sihtaavasta | sihtaavista |
| illatiivi | sihtaavaan | sihtaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sihtaavalla | sihtaavilla |
| ablatiivi | sihtaavalta | sihtaavilta |
| allatiivi | sihtaavalle | sihtaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sihtaavana | sihtaavina |
| translatiivi | sihtaavaksi | sihtaaviksi |
| abessiivi | sihtaavatta | sihtaavitta |
| instruktiivi | – | sihtaavin |
| komitatiivi | – | sihtaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |