sietävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sietävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sietää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sietävä | sietävät |
| genetiivi | sietävän | sietävien (sietäväin) |
| partitiivi | sietävää | sietäviä |
| akkusatiivi | sietävä; sietävän | sietävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sietävässä | sietävissä |
| elatiivi | sietävästä | sietävistä |
| illatiivi | sietävään | sietäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sietävällä | sietävillä |
| ablatiivi | sietävältä | sietäviltä |
| allatiivi | sietävälle | sietäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sietävänä | sietävinä |
| translatiivi | sietäväksi | sietäviksi |
| abessiivi | sietävättä | sietävittä |
| instruktiivi | – | sietävin |
| komitatiivi | – | sietävine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sietävä Tieteen termipankissa