seurannut
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
seurannut
- jäljessä tai mukana tullut
- seurauksena ollut
- tarkkaillut
Etymologia[muokkaa]
- aktiivin 2. partisiippi verbistä seurata
Verbi[muokkaa]
seurannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä seurata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seurannut | seuranneet |
| genetiivi | seuranneen | seuranneiden seuranneitten |
| partitiivi | seurannutta | seuranneita |
| akkusatiivi | seurannut; seuranneen | seuranneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seuranneessa | seuranneissa |
| elatiivi | seuranneesta | seuranneista |
| illatiivi | seuranneeseen | seuranneisiin seuranneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seuranneella | seuranneilla |
| ablatiivi | seuranneelta | seuranneilta |
| allatiivi | seuranneelle | seuranneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seuranneena | seuranneina |
| translatiivi | seuranneeksi | seuranneiksi |
| abessiivi | seuranneetta | seuranneitta |
| instruktiivi | – | seurannein |
| komitatiivi | – | seuranneine |