setviminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
setviminen (38)
- teonnimi verbistä setviä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | setviminen | setvimiset |
| genetiivi | setvimisen | setvimisten setvimisien |
| partitiivi | setvimistä | setvimisiä |
| akkusatiivi | setviminen; setvimisen |
setvimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | setvimisessä | setvimisissä |
| elatiivi | setvimisestä | setvimisistä |
| illatiivi | setvimiseen | setvimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | setvimisellä | setvimisillä |
| ablatiivi | setvimiseltä | setvimisiltä |
| allatiivi | setvimiselle | setvimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | setvimisenä (setvimisnä) |
setvimisinä |
| translatiivi | setvimiseksi | setvimisiksi |
| abessiivi | setvimisettä | setvimisittä |
| instruktiivi | – | setvimisin |
| komitatiivi | – | setvimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | setvimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
setvimis- | |