serri
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]serri (5)
- sama kuin sherry
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈserːi/
- tavutus: ser‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | serri | serrit |
| genetiivi | serrin | serrien (serrein) |
| partitiivi | serriä | serrejä |
| akkusatiivi | serri; serrin |
serrit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | serrissä | serreissä |
| elatiivi | serristä | serreistä |
| illatiivi | serriin | serreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | serrillä | serreillä |
| ablatiivi | serriltä | serreiltä |
| allatiivi | serrille | serreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | serrinä | serreinä |
| translatiivi | serriksi | serreiksi |
| abessiivi | serrittä | serreittä |
| instruktiivi | – | serrein |
| komitatiivi | – | serreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | serri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- serri Kielitoimiston sanakirjassa
Italia
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]serri
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä serrare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä serrare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä serrare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä serrare