seonnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
seonnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä seota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seonnut | seonneet |
| genetiivi | seonneen | seonneiden seonneitten |
| partitiivi | seonnutta | seonneita |
| akkusatiivi | seonnut; seonneen | seonneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seonneessa | seonneissa |
| elatiivi | seonneesta | seonneista |
| illatiivi | seonneeseen | seonneisiin seonneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seonneella | seonneilla |
| ablatiivi | seonneelta | seonneilta |
| allatiivi | seonneelle | seonneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seonneena | seonneina |
| translatiivi | seonneeksi | seonneiksi |
| abessiivi | seonneetta | seonneitta |
| instruktiivi | – | seonnein |
| komitatiivi | – | seonneine |