selaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
selaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä selata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selaava | selaavat |
| genetiivi | selaavan | selaavien (selaavain) |
| partitiivi | selaavaa | selaavia |
| akkusatiivi | selaava; selaavan | selaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selaavassa | selaavissa |
| elatiivi | selaavasta | selaavista |
| illatiivi | selaavaan | selaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selaavalla | selaavilla |
| ablatiivi | selaavalta | selaavilta |
| allatiivi | selaavalle | selaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selaavana | selaavina |
| translatiivi | selaavaksi | selaaviksi |
| abessiivi | selaavatta | selaavitta |
| instruktiivi | – | selaavin |
| komitatiivi | – | selaavine |