seksuaalisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]seksuaalisuus (40)
- (psykologia) seksualiteetti, sukupuolivietti ja siihen liittyvä käyttäytyminen ja tunteet
- Yleisesti ajatellaan, että suuret maailmanuskonnot pyrkivät rajoittamaan ja kanavoimaan oikein ihmisen seksuaalisuutta.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈseksuˌɑːlisuːs/
- tavutus: sek‧su‧aa‧li‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seksuaalisuus | seksuaalisuudet |
| genetiivi | seksuaalisuuden | seksuaalisuuksien |
| partitiivi | seksuaalisuutta | seksuaalisuuksia |
| akkusatiivi | seksuaalisuus; seksuaalisuuden |
seksuaalisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seksuaalisuudessa | seksuaalisuuksissa |
| elatiivi | seksuaalisuudesta | seksuaalisuuksista |
| illatiivi | seksuaalisuuteen | seksuaalisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seksuaalisuudella | seksuaalisuuksilla |
| ablatiivi | seksuaalisuudelta | seksuaalisuuksilta |
| allatiivi | seksuaalisuudelle | seksuaalisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seksuaalisuutena | seksuaalisuuksina |
| translatiivi | seksuaalisuudeksi | seksuaalisuuksiksi |
| abessiivi | seksuaalisuudetta | seksuaalisuuksitta |
| instruktiivi | – | seksuaalisuuksin |
| komitatiivi | – | seksuaalisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | seksuaalisuude- | |
| vahva vartalo | seksuaalisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
seksuaalisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi seksuaalinen (vokaalivartalo seksuaalise-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. sukupuolivietti ja siihen liittyvä käyttäytyminen ja tunteet
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- seksuaalisuus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 740 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa