seisonut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
seisonut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä seisoa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seisonut | seisoneet |
| genetiivi | seisoneen | seisoneiden seisoneitten |
| partitiivi | seisonutta | seisoneita |
| akkusatiivi | seisonut; seisoneen | seisoneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seisoneessa | seisoneissa |
| elatiivi | seisoneesta | seisoneista |
| illatiivi | seisoneeseen | seisoneisiin seisoneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seisoneella | seisoneilla |
| ablatiivi | seisoneelta | seisoneilta |
| allatiivi | seisoneelle | seisoneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seisoneena | seisoneina |
| translatiivi | seisoneeksi | seisoneiksi |
| abessiivi | seisoneetta | seisoneitta |
| instruktiivi | – | seisonein |
| komitatiivi | – | seisoneine |