seisevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
seisevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä seistä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seisevä | seisevät |
| genetiivi | seisevän | seisevien (seiseväin) |
| partitiivi | seisevää | seiseviä |
| akkusatiivi | seisevä; seisevän | seisevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seisevässä | seisevissä |
| elatiivi | seisevästä | seisevistä |
| illatiivi | seisevään | seiseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seisevällä | seisevillä |
| ablatiivi | seisevältä | seiseviltä |
| allatiivi | seisevälle | seiseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seisevänä | seisevinä |
| translatiivi | seiseväksi | seiseviksi |
| abessiivi | seisevättä | seisevittä |
| instruktiivi | – | seisevin |
| komitatiivi | – | seisevine |