sedimentointi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- aineiden erottaminen toisistaan siten, että raskaampi aine laskeutuu pohjalle tai kevyempi nousee pinnalle
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sedimentointi | sedimentoinnit |
| genetiivi | sedimentoinnin | sedimentointien (sedimentointein) |
| partitiivi | sedimentointia | sedimentointeja |
| akkusatiivi | sedimentointi; sedimentoinnin |
sedimentoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sedimentoinnissa | sedimentoinneissa |
| elatiivi | sedimentoinnista | sedimentoinneista |
| illatiivi | sedimentointiin | sedimentointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sedimentoinnilla | sedimentoinneilla |
| ablatiivi | sedimentoinnilta | sedimentoinneilta |
| allatiivi | sedimentoinnille | sedimentoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sedimentointina | sedimentointeina |
| translatiivi | sedimentoinniksi | sedimentoinneiksi |
| abessiivi | sedimentoinnitta | sedimentoinneitta |
| instruktiivi | – | sedimentoinnein |
| komitatiivi | – | sedimentointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sedimentoinni- | |
| vahva vartalo | sedimentointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. aineiden erottaminen toisistaan siten, että raskaampi aine laskeutuu pohjalle tai kevyempi nousee pinnalle
|