sattuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sattuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sattua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sattuva | sattuvat |
| genetiivi | sattuvan | sattuvien (sattuvain) |
| partitiivi | sattuvaa | sattuvia |
| akkusatiivi | sattuva; sattuvan | sattuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sattuvassa | sattuvissa |
| elatiivi | sattuvasta | sattuvista |
| illatiivi | sattuvaan | sattuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sattuvalla | sattuvilla |
| ablatiivi | sattuvalta | sattuvilta |
| allatiivi | sattuvalle | sattuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sattuvana | sattuvina |
| translatiivi | sattuvaksi | sattuviksi |
| abessiivi | sattuvatta | sattuvitta |
| instruktiivi | – | sattuvin |
| komitatiivi | – | sattuvine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sattuva Kielitoimiston sanakirjassa