samastuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
samastuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä samastua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | samastuva | samastuvat |
| genetiivi | samastuvan | samastuvien (samastuvain) |
| partitiivi | samastuvaa | samastuvia |
| akkusatiivi | samastuva; samastuvan | samastuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | samastuvassa | samastuvissa |
| elatiivi | samastuvasta | samastuvista |
| illatiivi | samastuvaan | samastuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | samastuvalla | samastuvilla |
| ablatiivi | samastuvalta | samastuvilta |
| allatiivi | samastuvalle | samastuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | samastuvana | samastuvina |
| translatiivi | samastuvaksi | samastuviksi |
| abessiivi | samastuvatta | samastuvitta |
| instruktiivi | – | samastuvin |
| komitatiivi | – | samastuvine |