saikuttaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]saikuttaminen (38)
- teonnimi verbistä saikuttaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saikuttaminen | saikuttamiset |
| genetiivi | saikuttamisen | saikuttamisten saikuttamisien |
| partitiivi | saikuttamista | saikuttamisia |
| akkusatiivi | saikuttaminen; saikuttamisen |
saikuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saikuttamisessa | saikuttamisissa |
| elatiivi | saikuttamisesta | saikuttamisista |
| illatiivi | saikuttamiseen | saikuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saikuttamisella | saikuttamisilla |
| ablatiivi | saikuttamiselta | saikuttamisilta |
| allatiivi | saikuttamiselle | saikuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saikuttamisena (saikuttamisna) |
saikuttamisina |
| translatiivi | saikuttamiseksi | saikuttamisiksi |
| abessiivi | saikuttamisetta | saikuttamisitta |
| instruktiivi | – | saikuttamisin |
| komitatiivi | – | saikuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | saikuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
saikuttamis- | |