sabotoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sabotoiminen (38)
- teonnimi verbistä sabotoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sabotoiminen | sabotoimiset |
| genetiivi | sabotoimisen | sabotoimisten sabotoimisien |
| partitiivi | sabotoimista | sabotoimisia |
| akkusatiivi | sabotoiminen; sabotoimisen |
sabotoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sabotoimisessa | sabotoimisissa |
| elatiivi | sabotoimisesta | sabotoimisista |
| illatiivi | sabotoimiseen | sabotoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sabotoimisella | sabotoimisilla |
| ablatiivi | sabotoimiselta | sabotoimisilta |
| allatiivi | sabotoimiselle | sabotoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sabotoimisena (sabotoimisna) |
sabotoimisina |
| translatiivi | sabotoimiseksi | sabotoimisiksi |
| abessiivi | sabotoimisetta | sabotoimisitta |
| instruktiivi | – | sabotoimisin |
| komitatiivi | – | sabotoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sabotoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sabotoimis- | |