saarnaaja
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]saarnaaja (10)
- henkilö, joka saarnaa
- (historia, kristinusko) helluntaiherätyksessä aikaisemmin käytössä ollut virkanimike, joka vastasi nykyistä pastoria
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈsɑːrnɑːjɑ]
Tavutus
[muokkaa]- tavutus: saar‧naa‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saarnaaja | saarnaajat |
| genetiivi | saarnaajan | saarnaajien (saarnaajain) |
| partitiivi | saarnaajaa | saarnaajia |
| akkusatiivi | saarnaaja; saarnaajan |
saarnaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saarnaajassa | saarnaajissa |
| elatiivi | saarnaajasta | saarnaajista |
| illatiivi | saarnaajaan | saarnaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saarnaajalla | saarnaajilla |
| ablatiivi | saarnaajalta | saarnaajilta |
| allatiivi | saarnaajalle | saarnaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saarnaajana | saarnaajina |
| translatiivi | saarnaajaksi | saarnaajiksi |
| abessiivi | saarnaajatta | saarnaajitta |
| instruktiivi | – | saarnaajin |
| komitatiivi | – | saarnaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | saarnaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- tekijännimi verbistä saarnata
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka saarnaa
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]baptistisaarnaaja, helluntaisaarnaaja, lähetyssaarnaaja, maallikkosaarnaaja, saarnaajaveli, unissasaarnaaja
Aiheesta muualla
[muokkaa]- saarnaaja Kielitoimiston sanakirjassa