sönkkäävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sönkkäävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sönkätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sönkkäävä | sönkkäävät |
| genetiivi | sönkkäävän | sönkkäävien (sönkkääväin) |
| partitiivi | sönkkäävää | sönkkääviä |
| akkusatiivi | sönkkäävä; sönkkäävän | sönkkäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sönkkäävässä | sönkkäävissä |
| elatiivi | sönkkäävästä | sönkkäävistä |
| illatiivi | sönkkäävään | sönkkääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sönkkäävällä | sönkkäävillä |
| ablatiivi | sönkkäävältä | sönkkääviltä |
| allatiivi | sönkkäävälle | sönkkääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sönkkäävänä | sönkkäävinä |
| translatiivi | sönkkääväksi | sönkkääviksi |
| abessiivi | sönkkäävättä | sönkkäävittä |
| instruktiivi | – | sönkkäävin |
| komitatiivi | – | sönkkäävine |