sönkännyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sönkännyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä sönkätä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sönkännyt | sönkänneet |
genetiivi | sönkänneen | sönkänneiden sönkänneitten |
partitiivi | sönkännyttä | sönkänneitä |
akkusatiivi | sönkännyt; sönkänneen | sönkänneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sönkänneessä | sönkänneissä |
elatiivi | sönkänneestä | sönkänneistä |
illatiivi | sönkänneeseen | sönkänneisiin sönkänneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sönkänneellä | sönkänneillä |
ablatiivi | sönkänneeltä | sönkänneiltä |
allatiivi | sönkänneelle | sönkänneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sönkänneenä | sönkänneinä |
translatiivi | sönkänneeksi | sönkänneiksi |
abessiivi | sönkänneettä | sönkänneittä |
instruktiivi | – | sönkännein |
komitatiivi | – | sönkänneine |