sählääminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sählääminen (38)
- teonnimi verbistä sählätä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sählääminen | sähläämiset |
| genetiivi | sähläämisen | sähläämisten sähläämisien |
| partitiivi | sähläämistä | sähläämisiä |
| akkusatiivi | sählääminen; sähläämisen |
sähläämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sähläämisessä | sähläämisissä |
| elatiivi | sähläämisestä | sähläämisistä |
| illatiivi | sähläämiseen | sähläämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sähläämisellä | sähläämisillä |
| ablatiivi | sähläämiseltä | sähläämisiltä |
| allatiivi | sähläämiselle | sähläämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sähläämisenä (sähläämisnä) |
sähläämisinä |
| translatiivi | sähläämiseksi | sähläämisiksi |
| abessiivi | sähläämisettä | sähläämisittä |
| instruktiivi | – | sähläämisin |
| komitatiivi | – | sähläämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sähläämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sähläämis- | |